Lordi ja sukupuolittuneet Euroviisut

2006-05-21T02:26:00.000+03:00

Sukupuolirooleja uusinnetaan paitsi ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen erilaisissa variaatiossa myös julkisessa elämässä, eli esimerkiksi televisiossa, mediassa ja mainoksissa. Myös musiikki, musiikkikulttuuri, on hyvin keskeisessä roolissa stereotyyppisten sukupuolikuvien uudelleenmallintamisessa.

Tuon tämän esiin ajankohtaisesta syystä, suomalainen monsteriheviyhtye Lordi nimittäin voitti juuri Euroviisut, ja näin me suomalaisetkin saimme viimein maistaa menestyksen suloista nektaria. Vilpittömät onnitteluni matkaavat Lordille ja bändilleen; mutta tässä kohden on kuitenkin tärkeää tuodaa muutamia kriittisiä huomioita esiin Euroviisujen luonteesta.

On selvää, että Euroviisut on ennen kaikkea miehinen kilpailu. Tämän huomaa kuka hyvänsä, joka katselee kisoja silmät auki. Nuoret, vähäpukeiset naiset ketkuttavat itseään, ja miesyleisö kuolaa, ja pisteitä ropisee. Ja silloinkin kun esiintyjänä on mies, taustalla on nuoria naistanssijoita, jotka vähäpukeisuudellaan korvaavat moninkertaisesti sen, mitä miesesiintyjällä menetetään.

Feminismin tarpeellisuuden huomaa, kun ajattelee, mitä tapahtuu lasten, ennen kaikkea nuorten tyttöjen, mielissä, kun he katsovat viisuja. He kuvittelet, että naisten tehtävänä on miesten miellyttäminen, ja ennen pitkää he alkavat myös käyttäytyä tämän mallin mukaisesti. Ja jos tilanne on tämä, niin kuin se valitettavasti on, me emme saa antaa tämän jatkua; niin kauan kuin Euroviisut, tai mikä musiikkikilpailu hyvänsä, on miehisen ration määrittelemä, meidän täytyy kirkua, huutaa ja valittaa -- sanalla sanoen: on lyötävä luu miehiseen kurkkuun, se sama raaka luu, jolla miehet ovat meitä vuosituhansia alistaneet ja sortaneet.

Lukija havaitsee Lordin olleen poikkeus säännöstä, ja tämä on sinänsä totta, mutta kannattaa huomata, millainen poikkeus -- aivan niin, miehinen. Edelleen, tämän päivän Euroopassa vuonna 2006, monsteri, se, jolla on oikeus irroitella, on mies. Ja millainen mies -- raavas, hikoileva, sovinistinen. Ei kannatella kuvitella, että nämä mallit ovat haitallisia vain nuorille tytöille -- ei, ylläpitämällä kuvaa miehistä maskuliinisuuden, voimallisuuden ilmentyminä yhteiskunta sitoo sekä tyttärensä että poikansa patriarkaatin henkisesti kuristavaan talutusnuoraan.

Nyt viisut tulevat Helsinkiin. Ehdotan, että me suomalaiset otamme askeleita ylöspäin tasa-arvon tikapuilla. Ei puolipukeisia naisia, ei raavaita miehiä, vaan erilaisuutta, väriä, elämän riemua, elämän koreutta -- kirjaimellisesti sateenkaaren kaikkia värejä. Ja ei ahdasta eurooppalaisuutta, vaan maailmankansalaisuutta. Antakaamme tilaa Afrikan rummuille, avatkaamme ovet Australian solisevalle hiekalle. Soikoon samba, kaikukoon tango. Maailma on meille auki, meidän täytyy vain avata ovemme -- ja ilo, riemu tulee helkkäen sisään.

Sukupuolitutkimusta

2006-01-07T01:46:00.001+02:00

Tiede; miehet. Kahden, toisiaan tukevan ja toisiinsa tiivisti konnetoituvan - toisiaan hallitsevan - subjektin maailmanlaajuista eriarvoisuutta luova epäpyhä allianssi realisoitui sen varhaisimmassa muodossa jo hyvin varhain, historian hämärinä vuosina. Tämä on lyhyehkö katsaus siihen, mitä tuo liitto on historian aikana aiheuttanut ja mitä tuo liitto tulee vielä tulevaisuudessa aiheuttamaan. Tämä on kriittinen puheenvuoro ihmisen, ja varsinkin miehen, osasta siinä katastrofissa, joka tällä hetkellä vavisuttaa elinkehämme perustuksia. Tämä on myöskin kriittinen puheenvuoro miehen osasta siinä pahuuden noidankehässä, jonka kierteeseen naiset ovat aikojen saatossa joutuneet ja jossa he edelleen, etenkin länsimaissa, ovat.

Vaikkakin, miehen luonnon tuntien, on helppo sanoa, että alistamisen historia on satojatuhansia vuosia vanha, vasta neoliittisen vallankumouksen yhteydessä miehinen presenssi, miehinen, vääristynyt maskuliinisuus, tarttui naiseen kiinni, otti omakseen ja lopulta pakotti vielä orjakseen. Kun nyt kävelemme aikarantaa taaksepäin, näemme sivuillamme ja jalkojemme alla sortoa, pakottamista, väkivaltaa - niitä hedelmiä, joita miehisen ekspression bastardisoitunut olemus on ajan edetessä kantanut.

"Korkeakulttuurien" kehittyessä naisilta kiellettiin kaikki heille luonnostaan kuuluvat privilegiot. Nyt me tiedämme, että feminiininen sielu on tunteille alttiimpi, se on herkempi, ja nyt me tiedämme myös sen, että naiset ovat kirjallisessa ilmaisussa miehiä, huomattavasti, etevämpiä. Ja kun katsomme antiikin, tai kaikkien aikojen, kirjailijoita, filosofeja, aukeaa silmiemme eteen hämmästyttävä paradoksi: he ovat miltei kaikki miehiä. Tämä on räikeässä konfliktissa kaikkien niiden "faktojen" kanssa, joita "tiedemiehet" - miehiä, aivan niin, suurin osa heistäkin - ovat meille totuutena syöttäneet. Ainoa selitys - ainoa - tälle on miehiset, naisia ja luontoa alistavat yhteiskuntarakenteet, jotka tänäkin päivänä läpivalaisevat kulttuuriamme.

Viimeinen, ratkaiseva askel maailman nitistämiseen tuli sitten juuri tieteen, varsinkin luonnontieteiden, muodossa, ja niin kuin Las Vegasissa ikään lähtivät alistamisen kertoimet tieteen mukana pysähtymättömään, eksponentiaaliseen kasvuun, helisten ja kilisten, kaiken edeltään murskaten. Miltei läpeensä mätä ja pahantahtoinen, rasistinen, länsimainen patriarkka oli luonut perversionsa, omien sairaiden halujensa toteuttajan, ja loppu - lapsen ja naisen loppu, ihmisen loppu, maapallon, elämän loppu - oli lähellä.

Ja samaan aikaan kun ympäri maapalloa nähtiin nälkää, kun naiset oli nyrkein pakotettu synnytyskoneiksi ja kotipalvelijoiksi, kun vihreä luonto huusi tuskissaan ihmismassan painon alla, miehet joivat klubeissaan martineja ja esittelivät tiikerinnahkojaan, pelasivat pokeria ja ihailivat tiedemiehiä, noita ilmestyskirjan ratsastajien aseenkantajia, jotka kylmien, kalkulatiivisten aivojensa sisällä olivat vieraita kaikelle inhimilliselle tunteelle, jotka olivat kykenemättömiä välittämään, kykenemättömiä rakastamaan - ainoa, mistä he laskivat lukua, oli nitistäminen ja alistaminen, oli kyseessä sitten vieraat kulttuurit, vieraat ihmiset, oli kyseessä sitten naiset, tai oli kyseessä sitten maa, Gaia, elämänlähde, kaiken alku, kaiken loppu. Edistys, kehitys, teknologia - muu on yhdentekevää; tulkoon tuho, menköön kaikki, alas viemäristä, pimeyteen asti, se ei meitä kiinnosta.

Nyt, vuonna 2006, aikana, jolloin tulevaisuutta ei enää ole, on kaikesta järjestä luovuttu; nyt, vuonna 2006, kun historian loppu on ovella, kaikkialla lätisee ja humisee sama vanha kehityksen ja edistyksen jargon, sama maailmanlopun liturgia, jonka edessä tanssivat miehet kuorossa, loppua ylistäen, maljapuheita pitäen; lippuja nostellaan salkoon ja ilotulitteet ne vaan räiskyvät. Kello tikittää viimeisiä kuluneita hetkiään, kalat tukehtuvat lipeäliejuun, aavikot peittävät vihreän maan; saastelaskeumien haisevat usvat laskeutuvat kaupunkien ylle, jäämassat murtuvat sulaessaan mereen, ilo katoaa ihmisten kasvoilta, naiset itkevät, lapsia kehollaan suojaten; yö laskeutuu, painavana, kaiken alleen haudaten. Mutta miehet - miehet! - tekevät liituraitapuvuissaan katetarkastuksia, pörssilaskelmia ja optioanalyyseja, ja menevät sen jälkeen ravintolaan muutamalle oluelle, tuoreinta sopimusta juhlistamaan.

Ajatuksia

Lordi ja sukupuolittuneet Euroviisut

Sukupuolitutkimusta